perjantai 18. joulukuuta 2015

Luukku 17~ Elämäni hevoset




1. Star Lulu "Lulu"

Lulu oli oikeastaan rakkautta ensisilmäyksellä. Rakastin sen kanssa touhuilua. Ensimmäisellä ratsastuskerralla pääsin Lululla maastoon ,vaikka mulla oli selkä ihan sairaan kipeä.
Menin moniakin tunteja Lululla. Koska Lulu oli toiminut seurahevosena edellisessä kodissa, niin sitä piti ns. kouluttaa uudelleen. Joten se tarvitsi topakan ratsastajan selkäänsä. Lulu oli herkkä poni avuille. Pienet pohkeetkin riittivät nopean ravin saamiseen.
Esteillä Lulu oli vähän ihmeellinen. Se saattoi hypätä puomitkin. Kerran tulin jopa alas kun se hyppäs yllättäen puomin aika isolla välivaralla.



Lulu opetti mulle paljon. Kaikista eniten siitä, että Lulu oli mun ensimmäinen hevonen johon saatoin luottaa ja se luotti muhun<3 (Lulusta voi lukea lisää täältä )

2. Beat The Band "Piitu"

Piitulla oon saanut varmaankin kokea kaikista eniten. Ollaan maastoiltu, menty tandemia ja kaikienlaista. Kun aloitin kyseisellä tallilla käymisen niin Piitu oli se jolla menin ensimmäisenä.

Piitu omistaa tasaiset askeleet, nin sillä oli helppo mennä ilman satulaakin. Piitu on myös ensimmäinen hevonen mitä olen koskaan vuokrannut! Piitu oli hyvä koulussa, mutta esteistä se ei oikein tykännyt.
 Piitulla oli siltikin mukava mennä puomeja, mutta se saattoi välillä hypätäkkin niitä.

Ensimmäinen tandem-ratsastus Sartsun kanssa, mutta lopputulos oli kuitenkin se, että tultiin mun takia molemmat alas:D

Piitu oli oiva maastohevonen ,koska siihen oikeastaan pystyi luottamaan, että se ei tee mitään ylimääräistä:)


3. Pandoris "Paavo"

No Paavon te varmaankin tiedätte, jotka olette lukeneet tätä blogia. Paavosta olen kertonut monessakin postauksessa, kun olen sillä ratsastanut. Paavolla olen oppinut lähinnä istuntaa ja askellajien kokoamista.
Paavo omaa erikoiset askeleet, varsinkin laukka sillä on erikoinen. Paavo kuumuu ihan järkyttävästi esteillä, että se pitää saada koottua ennen esteelle tulemista. Mutta on se hyvä hyppääjä!


Paavo on mukava, kiltti ja luotettava siinä mielessä, että se ei yritä tehdä mitään ja se ei säikähdä turhasta. Ja varustaessa se ei tee mitään, ellei sillä ole nenän edessä ruokaa ja en anna sen syödä sitä niin sitten se ns."suuttuu" ja alkaa kuopimaan päätä, mutta ei muuta. Paavosta voit lukea lisää täältä, ja Täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti